Museo sijaitsee 13 km pohjoiseen Münchenistä, Baijerin vapaavaltion pääkaupungista eteläisessä Saksassa. Museo on sattuvasti vanhimman Saksassa toiminnassa olevan lentokentän laidalla, Schleissheimin linnan vieressä. Näyttelytilaa on 7800 neliömetriä. Museo toimii Deutches Museumin alaisuudessa. Deutches Museum puolestaan on maailman suurimpia tekniikan alan museoita ja sijaitsee aivan Münchenin keskustassa Isar-joen saarella.
Oberschleissheimiin pääsee joko autolla autobahnia A99 Neuherbergin liittymästä tai kätevämmin Münchenistä S-bahnin junalinjalla 1 Freisingin suuntaan, poistutaan Oberschleissheimin asemalla josta on 15 minuutin kävelymatka museolle etelään Mittenheimer Strassea linnan suuntaan. Pääsymaksu on naurettavan halpa 3 euroa aikuiselta ja ainakin meidän vierailullamme lipunmyyjä oikein hakemalla haki tästäkin jotain alennusperustetta, valitettavasti turhaan.
Museossa esitellään varsin kattavasti ilmailun historiaa ja kehitystä, varhaisemmista ilmapallo- ja leijavirityksistä aina Ariane-rakettiin. Tärkeä osa on erilaiset liito- ja purjekoneet, sotilaspuolta unohtamatta. Tosin on sanottava, että Deutches Museumissa Münchenissä on nähtävillä sodanajan varsinaiset saksalaistähdet: Me 163, He 162, Me 262 ja V2-raketti. Mutta jos on Münchenin suunnalla, kannattaa ehdottomasti vierailla kummassakin. Kaikkineen Oberschleissheimissa on n. 50 lentolaitetta esillä.
Mielenkiintoisin kohde museossa on mielestäni Espanjasta saatu "Heinkel 111" eli oikeastaan CASA 2111-pommikone. Olen käynyt museossa aiemmin v. 1995. Tällöin CASA oli päähallissa heti sisäänkäynnin jälkeen C-47:n kaverina, mutta nyt se oli restauroitavana Espanjan aikaisen pitkällisen ulkosäilytyksen aiheuttaman korroosion takia. Restaurointitiloja pääsee myös katsomaan "parvelta", aikaisemmalla käynnillä siellä oli mm. Horten-liitokone työn alla, joka nyt löytyi varsinaisen näyttelyn puolelta. Muita museon tähtiä ovat mm. Antonov An-2, F-4E Phantom II, MiG-21MF jne.
Lisäksi sijansa saa erittäin mielenkiintoinen esitys kentän historiasta. Kentällä aloitettiin lentotoiminta jo 1910-luvulla Baijerin kuninkaallisten lentojoukkojen toimesta. Toiminta laajeni tästä Saksan alaisuudessa, ensin salassa I maailmansodan jälkeen ja kiihtyvällä tahdilla natsien valtaantulon jälkeen 30-luvulla. II maailmansodan aikana kentällä toimi mm. yöhävittäjäkoulu. Sodan loppuvaiheissa liittoutuneet tietysti pommittivat ankarasti kenttää, jolloin ympäröivä taajama kärsi suuria vaurioita. Kentällä puolestaan käytettiin Dachaun keskitysleirin (sielläkin kannattaa vierailla Münchenin matkalla) vankeja mm. pomminraivastöissä. Sodan jälkeen kentällä hallitsivat amerikkalaiset. 60-luvulta asti isännyys oli taas saksalaisilla, mm. rajavartiojoukkojen tukikohtana. Nykyisin sotilaskäyttöä ei enää ole mutta pien- ja harrasteilmailua kyllä.
Museossa on myös hyvä kauppa, malleja, kirjoja ja muuta ilmailutavaraa. Kirjat ovat enimmäkseen saksaksi. Mallivalikoima on hyvä, tietysti Revelliä mutta myös muuta ja erikoisempaakin tavaraa, kuvaaja osti melkein pienen koristeellisen fotoetsikaksitason, kehuttiin jopa snap-tite -malliksi, eli liimaa ei tarvita. Myös aitoja haalareita ja kypäriä on tarjolla. Samoin rakennettuja malleja komissiomyyntinä, oikein hyvin tehtyjä. Museon yhteydessä on myös ravintola.
Lyhyesti sanoen museo on "must" kaikille ilmailun ja lentokoneiden ystäville. Baijeri on muutenkin mitä sopivin lomakohde: jokaiselle löytyy jotakin, vanhoista linnoista huippumuotipuotien kautta alppipatikointiin. Ruoka on tukevanpuoleista, ja olut on ensisijaisesti elintarvike. Suosittelen, sehr gut!
An-2:n runko-ovi - massiivinen niinkuin koko konekin. Esineet rungon sisällä eivät ole lavuaareja vaan alas taitettuja penkkejä.
|
An-2:n runkonumeron maalauksessa ei ole sapluunan kanssa ollut niin nöpön nuukaa. Vaan ihan siistiltä näyttää tuokin 1/72 -skaalassa.
|
An-2:n sisustaa runko-ovesta ohjaamoon päin; verhot siististi ikkunoissa.
|
Antonov An-2, sympaattinen iso kaksitaso. Yksi maailman eniten valmistettuja konetyyppejä. Museon yksilön jättivät venäläiset Saksaan joukkojen poisvetämisen yhteydessä 90-luvulla.
|
Bölkov Bo 209 Monsun -yleisilmailukone, powered by Porsche.
|
C-47 suoraan edestä. Ankeasti maalattu Me 108 taaempana.
|
C-47:n pyrstö. Keltainen väri vaihtelee sävyltään huomattavasti.
|
C-47:n runkoa. Siiven kävelyaluemerkintä. Vasemmalla taustalla purjekone Olympia (DFS) Meise.
|
C-47:n siipi. Huomaa jälleen keltaisen värin vaihtelu siivessä ja siivekkeessä. Taustalla purjekone Mü 10 Milan.
|
CASA-Heinkelin siiven polttoainetankit keskellä. Taaempana keskellä joukko univormuja ja yksi mallinukke keisarillisessa asussa. Varsinainen lentokenttä häämöttää ikkunan takana.
|
CASAn keskisiipi: Merlinin kiinnityskohta siipeen ja siiven muoto tyvessä hyvin esillä.
|
Dakota takaa. Pyrstökartio "katkeaa" mielenkiintoisesti. Rungon pulleahko muoto erottuu hyvin. Lievästi sanoen erikoisessa maalissa oleva Me 108 oikealla.
|
Dakotan runkoa toiselta suunnalta. Siiven etureunassa tumma alue.
|
Digikuvaaja pääsi yllättämään tekstittäjän, joka kuvaa perinteisellä kameralla jotain mielenkiintoista puolalaisen Let Z-37 Smelak -maanviljelyskoneen edessä. Eivät varsinaisia lajinsa valioita kumpikaan.
|
Do 31 -ohjaamoa.
|
Do 31 toiselta puolelta. Taustalla näkyvä portugalilainen purjelaiva jäi meille hämäräksi.
|
Do 31:n rungon laitepaneeleita pleksillä peitettynä.
|
Do 31:n rungon sisäpuolta. Kuvaaja ihaili siistiä metallityötä. Kone on myös restauroitu Oberschleissheimissa aikanaan, se oli pitkään esillä Deutches Museumin ulkopuolella.
|
Do 31:n rungon sisäpuolta. Kuvaaja ihaili siistiä metallityötä. Kone on myös restauroitu Oberschleissheimissa aikanaan, se oli pitkään esillä Deutches Museumin ulkopuolella.
|
Do 31:n siiven päissä olevat pystysuoran nosteen antavat moottorit. Polttoainekulutus lienee ollut luokkaa paljon.
|
Do ATT:n ohjaamoa, vanhaa ja uutta rinnakkain.
|
Do ATT:n pyrstö.
|
Do ATT:n siivekemekanismia.
|
Dornier Do 31 E: V/STOL -kuljetuskone vuodelta 1967. Lopulta kuljetuskyky ei kuitenkaan ollut riittävä NATOn tarpeisiin, vaikka kone oli hyvin edistyksellinen. Pari wanhaa liitäjää katossa.
|
|
|
Em. MiGien ja Drakenin takana pisimmällä F-104F Starfighter, kaksipaikkainen koulutusversio.
|
Em. tyyppien lisäksi myös F-104F Starfighter on saanut pyrstönsä kuvaan.
|
F-104F:n pyrstö lähikuvassa.
|
F-4E Phantomin korkeusvakaajan johtoreunassa oleva kiinteä ilmanohjain. Löytyyköhän kuinka monesta mallista?
|
Hämärähkö kuva Jak-50 -taitolentokoneesta. DDR:n jäämistöä.
|
Halberstadt CL IV mallia 1918. Siivissä lozenge-kuviointi, rungossa tavallisempi naamiokaavio. Oikealla ylhäällä Horten IV:n pitkää siipeä.
|
Halberstadtin keskiosaa ylhäältä. Tähystäjän konekiväärin kiinnityskehä näytti varsinkin luonnossa jotenkin paikkaansa kuulumattomalta.
|
Halberstadtin korkeusvakaajat ylhäältä. Lozenge-kuviot näkyvät hyvin, samoin siivekevaijerit.
|
Halberstadtin pyörät. Erikoinen "paikka". Hyvin vaalea kumin väri.
|
Hiukan hämärä kuva An-2:n voimalaitteesta edestä. Kone näyttää pienemmältä kuin on, mutta kuva on kuitenkin otettu seisten, ja kovasti ylöspäin on pitänyt tähdätä. Potkureissa varsin reipas kirkas sininen.
|
Horten IV -liitokone vuodelta 1943. Varsin kompakti tilaratkaisu. Kone painaa parisataa kiloa.
|
Horten alhaaltapäin. Raamitus on lopulta aika yksinkertainen. Pilotilla on jämäkkä ote ohjaimista.
|
Horten suoraan edestä. Hienoa puun käsittelyä siivissä. Pilotti ei tosiaankaan saanut olla liian raamikas!
|
Intialainen Hindustan Aeronautics Ltd. HAL HF 24 Marut. Suunnittelu erään Kurt Tankin kynästä, v. 1970. Tyyppiä valmistettiin jonkun verran Intiassa.
|
Intialainen Hindustan Aeronautics Ltd. HAL HF 24 Marut. Suunnittelu erään Kurt Tankin kynästä, v. 1970. Tyyppiä valmistettiin jonkun verran Intiassa.
|
Kentällä kaukana ollut toinen, ilmeisesti toiminnassa oleva An-2. Keli oli tosiaan aika harmaa.
|
Müncheniläisen keksijän ja pioneerin (mm. moottoripyöriä) Alois Wolfmüllerin 1907 suunnitteleman lentolaitteen siipi. Vaikutteet lintumaailmasta ovat ilmeiset; erittäin hieno ja teknisesti edistyksellinen rakenne.
|
MiG-21MF:n maalaus oli hyvässä kunnossa.
|
MiG-23 takaa, kaikki mahd. luukut levällään.
|
MiG-23BN oli maalattu hauskasti: toisella puolella pyrstössä DDR:n vinoneliö työkaluilla ja toisella puolella pieni Saksan lippu ilman työkaluja. Samoin oikeasta siivestä oli DDR:n tunnus ylimaalattu.
|
Museon F-86 Sabren aseita toisella puolella nokkaa. Panosvyöt ovat sentään tyhjänä.
|
Museon päähallissa oleva C-47 Dakota yhdistellyssä panoraamakuvassa. Huomaa myös purjekoneet katossa.
|
Museon varhainen Draken on haalistunut päivänvalossa pahemman kerran, toinen naamioväri oli muuttunut vaaleansiniseksi ja siipien päällä olleet kruunutunnukset olivat aivan kulahtaneet.
|
Museossa on varsin edustava kokoelma moderneja hävittäjiä; edestäpäin alkaen: J-35A Draken, Mig-21MF, MiG-23BN, F-4E Phantom II ja em. Marut pilkottaa takimmaisena.
|
Oikealla CASAn valmiit sivu- ja korkeusvakaimet. Työtila oli saksalaiseen tapaan varsin hyvässä järjestyksessä.
|
Phantomin tuplakuomut.
|
Puolasta saatu MiG-15UTI, tyyppi oli myös Suomessa käytössä aikanaan.
|
Restauroinnissa CASA 2111 eli Espanjassa tehty Heinkel 111 -malli Rolls Royce Merlin -moottoreilla. Ohjaamon rakenne hyvin esillä.
|
Rochelt Musculair, lihasvoimalla liikkuva moottoripurjehtija. Rakennettu v. 1985.
|
Starfighterin lentojarru rungon sivussa, erittäin yksinkertainen ja siisti rakenne.
|
V/STOL-kokeilukone VFW-Fokker VAK 191 B, 1970. Eipä pärjännyt Harrierille.
|
Wolfmüller osti yhden Lilienthalin suunnitteleman "Normal-Segelapparatin", jonka jäljennös tässä on. Maailman ensimmäinen sarjavalmistettu lentolaite, vuosimalli 1894!
| | | |
+Meise.[][]s04c47ru.jpg)
+Alois+Wolfm&u&llerin+1907+suunnitteleman+lentolaitteen+siipi.+Vaikutteet+lintumaailmasta+ovat+ilmeiset;+eritt&a&in+hieno+ja+teknisesti+edistyksellinen+rakenne.[][]s14wolfm.jpg)
